Ersiutit qisuariaatillu

Meeqqat assigiinngillat. Assigiinngitsumik qisuariartarput, ukiui inerisimassusaallu qanoq isummaminnik anitsisinnaassusaannut aaliangiisuusarput.

Meeqqat inuusuttuaqqallu kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarsimallutik qanoq qisuariartarnerannut inernileriikkanik peqanngilaq. Taamaattorli ersiutit qisuariartarnerillu ataani allattorsimasut takuneqarsinnaasarput:

 

Kinguaassiuutitigut killissanik qaangiilluni pissusilersornermi iliuutsinut sammititat

imatut paasineqassaaq, iliuutsit kinguaassiutinut sammititat meeqqap ukiuinut ineriartorneranullu naleqqiullugit pissusissamisuunngitsut. Meeqqat inuusuttuaqqallu kinguaassiutitigut pissusilersuutaat inersimasorpalaarpata immaqalu kinguaasiutitigut iliuusaat ataasiaannarani pippat, meeqqallu ukiunut naapertuunnatik, taava tamanna pissusissamisuunngilaq, inersimasullu qanoq iliuuseqarnissaminnut akisussaassapput. Meeqqap meeraq inersimasulluunniit allap kinguaassiutitigut killingi qaangerpagit, tamanna pissusissamisuunngilaq. Meeraq ingasaassisumik kinguaassiutitigut imminut samminiaannarpat, soorlu tissassarnermik pinngitsuuisinnaanngippat, taava qisuariartoqartariaqarpoq. Meeqqap kinguaassiutinut tunngasunik iliuuserisartakkanillu, naak ukiuinut naleqqutinngikkaluartoq, eqqartuisarpat, taava eqqumaffiginissaanut pissutissaqarpoq.

Pissusit allanngornerini

Meeqqap inuusuttuaqqalluunniit pissusai allanngoriataarpata eqqumaffigineqassaaq. Soorlu ammasorujussuulluni alapernaatsuminngaaniit nipaarlunngorluni matoqqasunngorpat. Pissuserisartakkat tassanngaannaq allanngorpata isumaqarsinnaavoq meeqqap inuuneranik arlaannik sakkortuumik pisoqarsimasoq. Pissusaasa takutissinnaavai meeraq iluaalliortoq.

Eqqumaffigineqassaaq meeqqat inuusuttuaqqallu ilaasa piffissami sivisunerusumi kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarsimangaluarlutik pissussimikkut allannguutigineq ajorsinnaagamikku.

Inummut aaliangersimasumut akerliuniarneq

Inersimasumik inummilluunniit aliangersimasumik ilaqarnissamik akerliuneq

Pissutissaqanngitsumik qianeq (ersineq)

Meerarpassuit kinguaassiutitigut innarlerneqarsimasut misigisimasarput misigisimasatik pillugit oqaloqatissaqaratik. Misigissutsinik annertuunik anissinnaanngisaminnik peqartillutik tassanngaannaq qissasersinnaapput ersilerlutilluunniit.

Sinissaaleqineq (sinnattupilunneq)

Sinissaaleqinerit sinnattupilunnerillu nalinginnaasumik akulikinnerusumik nalliuttalerpata, immaqalu qisuariaatit assigiinngitsut allat ilutigalugit, taava eqqumaffiginissaanut pissutissaqavippoq

Timikkut ersiutit

Meeraq timikkut ersiutinik, soorlu tilluusarnernik, qarngup sinaani ikeqarneq, maqinikkut, kinguaassiutitigut ippigisaqarnikkut, nappaatit kinguaasiutitigut tuniluuttartut assigisaanillu peqarpat taava ernumassutissaqarpoq.

Aliasunneq (nikallunganeq)

Ataavartumik aliatsassimaneq, kiserliortutut misigisimallunilu annikilliorneq.

Sakkortusaarniartuuneq (ulapiinnaavilluni)

Meeqqat ilaat sakkortoorujussuarmik pissuseqarsinnaapput. Kamannerujussuakkut imaluunniit meeraqatiminnik inersimasunillu saassussisarlutik. Allallu ulapittorujussuusinnaaput, suullu tamaasa sukkasuumik suliarisarlugit.

Aallussisinnaanermik ajornartorsiuteqarneq

Meeqqat ilaat qisuariartarput suliamik ataasiinnarmik pinnguaammilluunniit ataasiinnarmik aallusisinnaaneq ajorlutik. Paatsiveerutiasuullutillu akornuseruminarsinnaallutik.

Pissusilersuutit imminut ajoqusiisut

Imminut kilertarneq (cutting), imminut uutarneq allatulluunnit ajoquserneq. Imminornissamik eqqarsarneq aamma imminut ajoquserniarneruvoq.

Utersaarneq

Meeqqat ilaasa atugarliorneq ineriartornerminni utersaarutigisarpaat, imaluunnit ineriartornerminnik unititsissutigisarpaat. Soorlu meeraaqqatut oqaluttaleqqinnikkut imaluunniit siniffimmi/qarlinni quisoortalernikkut naak anartarfiliarsinaaneq nalunngikkaluarlugu.

Anartoorneq (encopreise) imaluunniit quisoorneq (enuresis)

Piumassuserinngisamik quisoorneq imaluunniit anartoorneq, naak meeqqat tamanna qaangereersimagaluaraat.

Imminut tatiginnginneq (ikiorfeqannginneq, susinnaannginneq)

Meeqqat imminnut upperiunnaarsinnaapput, naleqanngitsutullu misigalutik.

Nerisarnermik ajornartorsiuteqarneq

Anoreksi (imminut kaatsilluni) imaluunniit bulimi (nererujussuariarluni meriaralugit).

Naarlunneq, niaqorlunneq

Meerarpassuit tarnerup piliaanik timikkut ippigusuutitullusooq ersiuteqartitsisarput, taamannalu atugarissaannginnermik takutitsisuusarpoq. Soorlu naakkut, niaqukkut imaluunniit timikkut arlaatigut anniateqarnermik. Tarnip piliaanik timip ippigusuuteqartutullusooq ersiuteqartarnera erseqqarissumik nassuiaatissartaqanngilaq.

Nipaarluuneq

Meeqqat nipaarluullutillu imminut mattussinnaapput. Tamanna peqquteqarsinnaavoq piumaffigineqarsimagamik innarliineq isertuutissagaat imaluunniit oqaluttuaraluarpata kinguneqartinnissaanik siorasaarneqarsimagamik.

Malunnartumik eqqiluisaannginneq

Meeqqat ilaat ipertusinnaapput, atisat ipertuut asanneqarumanatik/uffarumanatik

Soqutigisaqannginneq/naammagisaqqannginneq imaluunniit ingasaassilluni paqumingisaqannginneq.

Meeqqat ilaasa timitik ilaatigut atisanik angivallaartunik toqqortorniartarpaat. Akerlianillu aamma meeqqat ilaat paqumigisaqanngivillutik atisalersortarput.

 

Ersiutit qisuariaatillu assigiinngitsut kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarnermit piuaannarneq ajorput. Qisuariarnerit meeqqap inuunerani assigiinngitsunik peqquteqarsinnaapput. Taamaammat pingaartuuvoq meeqqamut inuusuttuaqqamulluunniit tunngasut tamaasa inerniliisinnani (soorlu paaqqinnittarfiit, klubbit, angerlarsimaffik, ikinngutit, ineriartorneq il.il) eqqarsaatigineqarnissaat.

Ersiutinik qisuariaatinillu ernumagisannik takusaqaruit, takusatit allattussavatit ittunnillu oqaloqateqarlutit.

Meeqqanut Inuusuttuaqqanullu

Kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarnikuuviit imaluunniit nalunngisaqarpiit killissamik qaangiiffigineqarsimasumik? 0- 18-nillu akornanni …

Atuaruk...

Atuaruk...

Ilinniarsimasunut

Meeqqat inuusuttuaqqallu atugarissaarnissaat tamatta akisussaaffigaarput. Kalaallit Nunaanni kisitsisitigut nalunaarsuinerit takutippaat nukappiaqqat …

Atuaruk...
Login